Olemme kahden vuoden ajan toteuttaneet Suomen Akatemian rahoittamaa PEGASUS-hanketta, jossa olemme yhteistyössä suomalaisten toimijoiden kanssa pyrkineet kehittämään kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää pelikulttuuriympäristöä. Hankkeessa on tuotu yhteen useita erilaisia toimijoita mm. pelialan, e-urheilun, koulutussektorin, pelinuorisotyön ja yhteisö- ja tapahtumatoiminnan kentiltä. Vuoropuhelussa eri toimijoiden kanssa ja niiden välillä olemme pyrkineet paitsi hahmottamaan kansallisen pelikulttuurikenttämme yhdenvertaisuushaasteita myös kehittämään konkreettisia tutkimukseen ja yhteiskehittämiseen perustuvia ratkaisuja haasteisiin.
Osana hanketyöskentelyä olemme päässeet tutustumaan tehokkaaseen ja vaikuttavaan kehitystyöhön, jota suomalaiset pelikulttuuritoimijat jo toteuttavat kentän eri sektoreilla. Käymissämme keskusteluissa ja järjestämissämme hanketyöpajoissa olemme havainneet, että yhdenvertaisuuskysymykset ovat tärkeitä suomalaisille pelikulttuuritoimijoille ja niitä edistäviä käytäntöjä kehitetään jatkuvasti. Tämä oli myös juuri julkaistun tutkimuksemme keskeinen havainto: suomalaiset pelikulttuuriorganisaatiot ilmaisevat aktiivisesti sitoutumistaan yhdenvertaisuuden edistämiseen, toimivat syrjinnän ja häirinnän ehkäisemiseksi sekä pyrkivät rakentamaan turvallisempia ja osallistavampia ympäristöjä.
Hankkeen myötä olemme saaneet iloksemme todeta, että Suomessa tehdään uraauurtavaa, kansainvälisesti merkittävää työtä pelikulttuurin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lisäksi Suomen pelikulttuurikentän erityisenä vahvuutena on kentän toimijoiden poikkeuksellisen vahva pyrkimys yhteistyöhön sekä avoimeen tiedonjakoon.
Suomalaisten pelikulttuuritoimijoiden yhdenvertaisuustyöllä on kuitenkin kaksi keskeistä hidastetta: työtä tehdään projektiluontoisesti eri sektoreilla irrallaan toisistaan, jolloin pyörää saatetaan keksiä eri paikoissa moneen kertaan uudelleen, ja työ ei ole järjestelmällistä, eli sille ei ole esimerkiksi aina asetettu selkeitä tavoitteita, joissa edistymistä mitattaisiin.
Kansallinen pelikulttuuristrategia ratkaisisi molemmat ongelmat. Sen kehitystyöhön osallistettaisiin valtiovallan tuen avulla laaja kattaus toimijoita pelikulttuurin eri sektoreilta. Sisältö pyrkisi vastaamaan tunnettuihin rakenteellisiin sekä lainsäädännöllisiin haasteisiin ja esittämään konkreettisia toimia ja kehityssuuntia kestävämmän pelikulttuurin edistämiselle. Se tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden olla kansainvälisestikin tunnettu yhdenvertaisemman pelikulttuurin edelläkävijämaa, jolla olisi merkitystä niin sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä elävän, monipuolisen kulttuuriympäristön kuin myös Suomen taloudellisen kilpailukyvyn edistämisen kannalta.
Kirjoittajat:
PEGASUS-hankkeen tutkimusryhmä: Usva Friman, Essi Taino, Taina Myöhänen, Kalle Laakso ja Olli Sotamaa
PEGASUS-hankkeen loppujulkaisu on avoimesti saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4205-0